Rakkaat eläinystävämme

 

Rakkaat eläinystävämme, nuo karvaiset parhaat ystävät, jotka tuovat iloa ja lohtua elämän keskelle. Harmaavalkoinen Osku 12-vuotias maailman kiltein karvaherra, joka ei tekisi pahaa kenellekään ja joka käyttäytyy kuin koira. Osku rakastaa noutaa ja tuoda hiuspompuloita, Osku on myös ahmatti. Osku löytyi pienenä rääpäleenä metsästä nälkäkuoleman partaalla. Vaikka Osku on muutoin leppoisa, on Oskulla yksi stressinaihe ja se on, jos ruoka loppuu.


 

Osku on lempeä ja tykkää myös perheen koirasta Samusta. Usein tulee bongattua Osku ja Samu samalla matolla nukkumasta öisin, hakeutuvat selvästi toistensa tykö. Silti Osku on kuningas, kuten kuvasta hyvin näkyy, selvästi kahden kerroksen väkeä.

 
Oskulla on myös cool kaveri, musta latvialainen poika Onni. Asuessamme 4-vuotta Latviassa otimme eläintalosta pienen mustan rääpäleen, joka onkin osoittautunut kulmien kingiksi. Osku on ainoa kissa, jonka Onni hyväksyy ja perheen koiraa Samua sietää jotenkin. Onni on kesäisin villi ja vapaa ja tulee kotiin syömään taistelumerkit naamassa.


Onnillakin on yksi heikkous ja se on perheemme 11-vuotias tytär. Joka yö Onni katujen kingi painautuu tyttäremme viereen koko yöksi nukkumaan. Jos tytär ei ymmärrä viikonloppuisin Onnin tyyliin riittävän ajoissa paneutua nukkumaan, Onni tulee tapittamaan Kristaa ruokapöydän ääreen, että milloin kaveri mennään nukkumaan. Tyttäremme on selvä eläinkuiskaaja, sillä Onni ei niin piittaa muutoin ihmisistä.


 
Yhtälöön 12-vuotiaiden kisujen seuraksi mahtuu vielä höveli ja hyväntahtoinen Samu, uskollinen koiraystävämme jonka ainoa tahto on vain miellyttää. Koiraa meille ei pitänyt tulla, mutta lasten ystäväperheelle syntyi koiranpentuja ja loppu onkin historiaa. Samu oli sisarusparven arkalainen, joka ei uskaltanut omasta huoneestaan pentunakaan asuntoon pörräämään. Kun Samu muutti meille, meni neljä viikkoa, että Samu uskalsi olohuoneesta ylittää kynnys muihin huoneisiin.

Samu kun on iso ja komea koira, niin lenkkipolulla monet haukut Samulle ärhentelee. Samu ei ärhentele koskaan takaisin vaan väistää ja jatkaa lenkkiä. Samun selkäänkin on hyökätty, mutta Samu katsoo tapittaa meitä nappisilmillään ja ääneti viestittää "auta".


 
Osaa Samukin välillä olla tuhmeliini vaikka muutoin on täydellisen kiltti poika. Samu tietää ettei sohvalle ole asiaa, mutta Samu ei kykene vastustamaan sohvan kutsuvaa kutsua, siellä on niin mukavaa köllötellä, jos kissatkin miksi ei myöskin hän? Kuvan ilme hyvin kertoo "kiinni jäin, apua".


 
Samun suurin rakkaus perheenjäsenten lisäksi on meri. Meressä Samu voisi seistä viilentyä tunteja ja tunteja, mutta jos jalat eivät osu pohjaan, Samua pelottaa. Tasapohja on Samulle paras pulikointikeino.

Jokainen perheen eläin on selvästi oma persoonansa, ei ole toista samanlaista. Jokainen yhtä rakas ja arvokas perheenjäsen. Olisi meidän elämä paljon tyhjempää ilman karvaisia ystäviämme.

Upeaa lokakuuta kaikille!